* Tappio: Shakespearen sonetit käsittelevät myös menettämisen teemaa, erityisesti nuoruuden ja kauneuden menetystä. Hänen näytelmissään menetys on usein suuri toiminnan katalysaattori, kun hahmot kamppailevat selviytyäkseen rakkaiden kuolemasta tai ystävien pettämisestä.
* Aika: Ajan kuluminen on yleinen teema Shakespearen teoksissa. Soneteissaan hän valittaa kauneuden ja nuoruuden ohikiitävää luonnetta. Hänen näytelmissään hahmot pohtivat usein menneisyyttä ja odottavat tulevaisuutta, ja he kamppailevat selviytyäkseen kuoleman väistämättömyydestä.
* Luonto: Shakespearen näytelmät ovat täynnä kauniita ja mieleenpainuvia luontokuvauksia. Hän käyttää luontoa luodakseen tunnelman ja heijastaakseen hahmojensa tunnetiloja. Esimerkiksi "Macbethissa" myrskyinen sää heijastaa Macbethin sisäistä myllerrystä, kun taas "Kesäyön unelmassa" metsä on taikuuden ja lumouksen paikka.
* Politiikka: Shakespearen näytelmissä käsitellään usein poliittisia teemoja, kuten vallan luonnetta, tyrannian vaaroja ja oikeudenmukaisuuden merkitystä. Hän hyödyntää omia kokemuksiaan Elisabetin aikaisessa Englannissa ja luo monimutkaisia ja vivahteikkaan muotokuvia poliittisista johtajista ja heidän valtataisteluistaan.
* Uskonto: Shakespearen näytelmissä käsitellään usein uskonnollisia teemoja, kuten Jumalan olemassaoloa, kuolemanjälkeistä elämää ja synnin luonnetta. Hän käyttää uskonnollisia kuvia ja viittauksia luodakseen mysteerin ja kunnioituksen tunteen sekä tutkiakseen ihmiskokemuksen henkisiä ulottuvuuksia.
* Huumori: Shakespearen näytelmät ovat täynnä huumoria nokkelasta sanaleikityksestä hassuihin vitseihin. Hän käyttää huumoria luodakseen keveyden ja helpotuksen tunteen sekä pilkatakseen ihmisluonnon järjettömyyksiä.